Suomenselkä on Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välissä sijaitseva vedenjakajaseutu, joka ulottuu pitkältä Pohjois-Pohjanmaalta aina Satakunnan rajoille saakka. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien itäraja kohti Keski-Suomea ja Pirkanmaata kulkee pääosin Suomenselällä.

Maastoltaan Suomenselkä on karua ja matalaa aluetta, mutta metsämaat nousevat Keski-Suomen suunnalla mäntykankaiksi. Alueella on huomattavan paljon suoalueita. Suomenselkää on nimitetty myös Lapin sormeksi runsaslumisten talvien ja karun luonnon vuoksi.

” Jo satoja vuosia sitten osui näille pitkille perille pienen lappalaisen pyytökumppaniksi toinen eränkävijä, suuri korvenkolkuttaja Hämeen rikkailta rintamailta. Koko pohjoinen Häme ja Suomenselän ulkopuolisetkin vierimaat joutuivat vanhojen hämäläisten riistamaiksi, joihin joka kesäkaudeksi suurin miesjoukoin rynnättiin saaliin ajoon. Karstulan ja Kivijärven avariin erämaihin pyytömiehiä nousi aina Padasjoelta, Pälkäneeltä, Hauholta sekä muinaisista Kulsialan ja Saarioisten pitäjistä asti. Monet erämiehet ulottivat pyytöretkensä vesijakajan takaisiin korpiseutuihin. ”

Suomenselän alue oli jo muinoin tunnettua metsästysaluetta. Pitkältä eteläisemmästä Suomesta matkattiin näihin metsiin riistaa tavoittelemaan.

”Mutta kaukana Soinin mäkisillä metsäperillä hallitsi Iso-Soini, mahtava mäkien isäntä, jolla oli sata lehmää ja tuhannen lammasta. Täällä olikin ylpeät maat hallittavina; korkeita mäkiä ja niiden välissä avaroita metsiä, järviä ja jokia. Oli täällä kerran itse kuningaskin vaeltanut, levähtänyt leveällä Kuninkaankivellä, rimpisen Kuninkaansuon selällä sekä liikkunut Kuninkaanjoella. ”

Tarinat ovat sitkeästi kertoneet myös Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan kulkeneen metsästämässä Soinin erämaissa, mutta näille kertomuksille ei ole löytynyt mitään vahvistusta historiankirjoista.

Paljon on kuvailtu Suomenselän alueen riistarikkautta. Monimuotoisessa maastossa on viihtynyt paljon erilaisia eläinlajeja.

”Lehtoisilla metsämailla, notkoissa ja haavikoissa kyykkäili jänis, mollosilmäinen sarkahousu, saaden usein kyytimiehekseen kavalan ketun, ja hiekkaisilla mäkilöillä aherteli mehtäsika, harvoin nähty viiruposkinen kolomestari. Mutta jylhissä kallioisissa korpimaissa oli synkkä ilveskissa kuin kotonaan. joskus ahmakin siellä luikaili jättäen jälkiä kuin mies, ja suuret susilaumat toisinaan vaeltelivat pitkin talvisia erämaita, tullen väliin niin villeiksi, että loikkivat matkamiesten rekien ylitse. Peuratkin pitivät näitä sydänsaloja parhaina mainaan, ja komeat hirvet juosta jylkyttelivät pitkin korpia, puhumattakaan hallavasta vaarista, karhusta, joka hoiti isännyyttä kaikkialla.”

Nykyäänkin Suomenselän alue tarjoaa mahdollisuuden hienoihin luontoelämyksiin. Tutustu upeaan erämaaluontoon Erämaanlumon matkassa.